Jokainen meistä haluaa tehdä oman työn tekemisestä entistä soljuvampaa. Mistä parannukset koostuvat? Ainakin puheen tasolla johdossa on vikaa. Esihenkilöiden ahkerasta koulutuksesta huolimatta lähijohtamista voisi parantaa. Säännöt ja normit kaipaavat tarkastelua. Aloitteellisuus ja tavoitteellisuus ansaitsevat vahvempaa roolia. Viestinnän rooli sekä toiminnan peruspilarina että uudistavana käytäntönä korostuu. Yhdessäohjautuvuus. Ja monia muita.

Työn kehittämisen ytimessä on kyse ainakin kahdesta laajasta teemasta. Yhtäältä on kyse toiminnan kohteen ja kohteen hallintaan vaikuttavien välineiden uudistamisesta ja muokkaamisesta. Kohde kertoo meille, mitä meidän pitää tehdä, ja kohteen ja tuotoksen kytkös kertoo siitä, mitä varten olemme olemassa. Välineitä ovat erilaiset työkalut, tilat, ohjelmistot ja työn jäsentämisen käsitteet sekä oppimiseen, suunnitteluun ja sisäistämiseen liittyvät käytännöt. Muutokset toiminnan kohteessa suuntaavat uudelleen tapaamme ymmärtää työmme sisältöä. Ne arvottavat uudelleen toiminnan tarkoitusta ja elinvoimamme perusteita.

Toisaalta kohteen muutokseen käsiksi pääseminen, asioiden käsittely ja ymmärrys, vaativat viestinnällis-vuorovaikutuksellista uudelleenjäsentämistä. Kyse on käsitteiden, termien, käypyyden rajoista ja sopivuudesta hallita työtämme muutostilanteessa. Jäsentämisen ytimessä ovat työn sujuvuuden ja yhteisen oppimisen tavat uudessa tilanteessa. Jäsentämiseen kuuluvat yksilöiden työtyylien tarkastelut ja tiimin yhdessäohjautuvuuden ansioiden korostaminen. Jäsentämiseen kuuluu myös lähijohtamisen vahvistaminen, mikä tarkoittaa esihenkilöiden kykyä sekä lähentää tekemistään tarpeen mukaan että loitontaa tarpeen väistyessä.

Hyvä kysymys meille kaikille voisi kuulua näin: Miten teemme omalta osaltamme kohteen uudelleentulkintaa todeksi omassa työyhteisössä?

#kruunupuisto #työurajohtaminen #tuottavuus #työkyky

Artikkelin kirjoittaja on FM Veijo Ojanaho, joka toimii Kruunupuistossa työelämäpalveluiden asiantuntijana. Veijo on tehnyt pääosan työurastaan ammatillisen kuntoutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen kentällä. Hän on kouluttanut ja valmentanut työyhteisöjä 26 vuotta ja toiminut liki 20 vuotta myös esihenkilönä. Työuraan on mahtunut töitä opettajana, sosiaalityöntekijänä, kuntoutussuunnittelijana ja työyhteisövalmentajana. Osaamistaan Veijo on täydentänyt johtamisen ja esihenkilökoulutusten myötä.

Veijon ajatuksia johtamisesta, työstä ja työelämän ilmiöistä voit lukea sivustoltamme noin kerran kuukaudessa.

Työelämäpalveluihimme voit tutustua tästä.