Kunpa olisi koko porukka rivissä? lähijohtajan arkiunelmia

Johdon kädenjälki näkyy strategian ja arvojen määrittelyssä, ja näiden pitää tukea toisiaan. Lähijohtaminen on usein jäänyt organisaatiokirjallisuudessa vähemmälle huomiolle. Kun siirrymme hierarkiassa alaspäin valmentavan johtamisen ja palvelevan johtamisen käsitteet ja merkitykset nousevat usein keskusteluun. Nämä lähestymistavat ovat vahvistaneet henkilöstön huomiointia työyhteisön toiminnassa. Lisäksi nämä lähestymistavat ovat tuoneet itseohjautuvuutta, autonomiaa ja vastuullisuutta koskettamaan kaikkia työyhteisön jäseniä. Hyvä niin.

Hyvistä luonnehdinnoista on vielä matkaa arkityön lähijohtamiseen, esihenkilöiden työn kuvaamiseen. Eri johtamistyylit eivät oikein pääse kiinni arkityön kokemuksiin ja monimuotoisuuteen, niihin tunteisiin ja häiriöihin, joita jatkuvasti niin työntekijät kuin lähijohtajat/esihenkilöt työssään saavat tuta. Karkeasti näitä häiriöitä ja tuntemuksia voi lajitella kolmen kohdan yhteen kietoutumisena.

Ensimmäiseksi kullakin tiimillä, osastolla on käytössä nimellinen työvoima, se resurssivaranto, joka tuotantoa pyörittää ja palvelut tuottavat. Arkitodellisuus on usein sitä, että joku työntekijä on rivistä poissa. Tämä tuo esihenkilölle lähijohtamiseen ylimääräistä järjestelytyötä, tuottaa häiriötä ja vähentää energiaa muista esihenkilötöistä. Tämä ”odottamaton” on alkanut muodostua usein normaaliksi, sijaisia ei saa ottaa tai heitä ei siihen hätään löydy. Tämä ei juuri enää havahduta. Arki on nyt tätä ”tulipalojen sammuttamista”. Tätäkö se vaan on?

Toiseksi esihenkilön omat havainnot työtiiminsä tilasta ohenevat. Esihenkilön on tärkeä muodostaa omaa tulkintaa työyhteisön tekemisen innosta, sanattomasta viestinnästä ja työyhteisön väreilevistä virtauksista. Ilman näitä havaintoja ei ole riittävää otetta työyhteisön arjesta. Ilman jäsenneltyjä havaintoja ennakoiva työurajohtaminen on kovin vaikeaa. Pelkät toimintajärjestelmät ja mittarit eivät riitä kokonaiskuvan muodostamiseen. Erityisen tärkeää esihenkilön on olla näkyvissä, puhua, huomioida ja välittää työntekijöiden työn arjesta, vaikka vain ”mitä kuuluu”- kysymyksillä. Tätä tapahtuu aivan liian vähän.

Kolmanneksi meillä on taipumus resurssi- ja näkökulmavajausten takia tuottaa pulmakohtiin mekaanisia ratkaisuja entistä moninaisemmassa, kompleksisemmassa työelämätodellisuudessa. Työn merkityksellisyys, työstä innostuminen ja arvostava palaute ovat tärkeitä vaikuttimia tehdä työnsä hyvin. Itseohjautuvuus, aidon vastuun jakaminen ja rakentavan palautteen hyödyntäminen vapaasti hengittäen, ts. ilman pelkoa joutua lähijohtajan tai muun työyhteisön silmätikuksi, ovat rajoitetummin käytössä.  Monimutkaistuvassa maailmassa lähijohtamisen työotteen tulee muuttua. Toki varhaisia rohkelikkojakin on. Vuorovaikutuksen laatu, yhteisille ratkaisuille altistuminen, yhteiset ja ketterät oivallukset ovat tärkeitä. Arkiset, pienet kokeilut ja vakiintuneen sovitut rikkomiset luovat suunnan tarttua oman työyhteisön kanssa ongelmien ytimeen.

Tarvitsemme lähijohtajan työotteen rakentavaa remonttia. Mitäpä, jos lähijohtajana kokeilisit tehdä omia johtamistekoja toisin? Resurssit ovat jatkossakin tiukassa, poissaoloja tulee, sairauslomallakin on joku. Ohjeistuksen parantaminen, ohjeistuksen toistaminen, pelisääntöjen potentiaalinen noudattaminen eivät riitä. Sen sijaan yhteisten ratkaisujen ennakoiva pohdinta, kaikkien kuuleminen, lähijohtajan vahva halu muutoksiin ja kokeilujen kautta eteneminen voivat toimia. Ne voivat vaikuttaa sairauslomien vähenemiseen ja työntekijän kuulluksi tulemisen kautta piirun verran parempiin työsuorituksiin.

#kruunupuisto #tuottavuus #oppiminen #työkyky #lähijohtaminen #työurajohtaminen

Artikkelin kirjoittaja on FM Veijo Ojanaho, joka toimii Kruunupuistossa työelämäpalveluiden asiantuntijana. Veijo on tehnyt pääosan työurastaan ammatillisen kuntoutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen kentällä. Hän on kouluttanut ja valmentanut työyhteisöjä 26 vuotta ja toiminut liki 20 vuotta myös esihenkilönä. Työuraan on mahtunut töitä opettajana, sosiaalityöntekijänä, kuntoutussuunnittelijana ja työyhteisövalmentajana. Osaamistaan Veijo on täydentänyt johtamisen ja esihenkilökoulutusten myötä.

Veijon ajatuksia johtamisesta, työstä ja työelämän ilmiöistä voit lukea sivustoltamme kerran kuukaudessa.

Työelämäpalveluihimme voit tutustua tästä.